Politiikka, partio ja julkisuus

 Nyt kun seurakuntavaaleista on viikko, on aika yrittää analysoida, miten vaalit menivät yhdistyvässä Töölö-Meilahti -seurakunnassa.

Ennen vaaleja ennakoin, että seurakunnissa äänestetään niitä, joita ennenkin. Meilahtelaiset Meilahden ja Länsi-Pasilan ihmisiä ja töölöläiset entisen Taivallahden ja Töölön ehdokkaita.

Niin ei tainnut kuitenkaan käydä.

Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin nyt kuusi edustajaa. Heistä neljä on Töölön luottamustehtävissä ennenkin toimineita ja kahta uutta luonnehtisin sanalla poliitikko.

Eija-Riitta Korhola on entinen europarlamentaarikko ja Sonja Raitamäki toimii aktiivisesti opiskelijapolitiikassa. Molemmat ovat muuttaneet äskettäin Töölöön ja tulivat tuosta vain valituiksi yhtymän ylimpään päätöksentekoelimeen.

Molemmilla on laajat verkostot ja Korhola on valtakunnallisestikin tunnettu suurta yleisöä kiinnostavan yksityiselämänsä vuoksi.

Ihmettelin kun en löytänyt Eija-Riitta Korholaa vaalikoneesta. Sitten luin Uuden Suomen blogin, jossa hän kertoi jättäneensä sen väliin ja perusteli näin:

”Katselin kysymyksiä ja päätin, että tämä ei ole minua varten. En antaudu luokiteltavaksi kysymyksenasetteluilla, jotka useat ovat karkeita yksinkertaistuksia. Joka vastausta pitäisi selittää ja perustella, mutta kuka niitä taas lukee?”

Minäkin täytin vaalikoneen kysymykset. Aikaa siihen meni ja juuri Korholan harmittelemat perustelut olivat minusta oivallinen mahdollisuus avata omaa ajattelua. Muu ei harmittanut kuin se, että ehdokasta etsivälle näytettiin perin vähän siitä mitä olin miettinyt ja kirjannut.

Vaalikoneen vähättely ja mollaaminen ei Korholan äänestäjiä haitannut.  Häntä äänesti 170 valtuustoon ja 140 neuvostoon.

Äänikuningatar kumpaankin elimeen oli kuitenkin partioihminen ja nuorisoalan kattojärjestö Allianssin vetäjä Anna Munsterhjelm. 

Jos tästä jotain voi päätellä, niin tulevaisuudessa julkisuus on jopa tällaisissa paikallisvaaleissa ratkaiseva menestystekijä. Toivottavasti valitut myös välittävät omasta seurakunnastaan ja kirkostaan.

Toimiminen politiikassa ja partiossa näyttävät muutenkin olleet oivallisia astinlautoja vaalimenestykseen nimenomaan Töölössä. Seurakunnan siipien suojassa on vuosikymmeniä toiminut useita partiolippukuntia.

Seurakuntaneuvoston 16:sta jäsenestä on ainakin kolme on ollut aktiivisia partiossa. Jako Töölön ja Meilahden välillä meni niin, että Töölöstä tuli yhdeksän ja Meilahdesta viisi. Lisäksi valittiin samat kaksi lähinnä politiikasta tunnettua ehdokasta kuin valtuustoonkin.

Akateeminen loppututkinto on valtaosalla valituista. Joukossa on ainakin kolme väitellyttä tohtoria ja kolme lääkäriä.

Varsinaisia nuoria ei Töölössä  noussut luottamustehtäviin. Nuorin valittu on 25-vuotias teologian opiskelija.

Kolme yli 70-vuotiasta meni läpi. Heistä kaksi oli konkareita, mutta yksi uusistakin on 72-vuotias. Kurkkaus vaalikoneeseen antaisi luvan ounastella, että kansanlähetyksen ystävät ja muutkin konservatiivisempia arvoja kannattavat keskittivät äänensä hänelle.

Uuden Töölön seurakunnan luottamuselimiin valittujen ikäprofiili osoittaa että aktiivi-ikäiset ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita seurakunnastaan.

Tiettyä ristiriitaa syntyy väistämättä siitä, että sunnuntain messuissa väki on merkittävästi vanhempaa kuin heidän edustajansa. Käyn kohtuullisen usein messussa, mutta kun katselin valittujen kasvokuvia, kovin monta heistä en ole kirkossa nähnyt.

Toivottavasti olemme vain osuneet olemaan messussa eri pyhinä. Ja eri kirkoissa.