Fundamentalismi ei kuulu uskontoon, vaan ihmisyyteen

Toimittajakollega Olli Valtonen todisti vuosia sitten, miten mainio toimittajan ammatti on.

Saa tavata fiksuja ihmisiä, jotka parin tunnin haastattelun aikana kertovat elämänsä parhaimmat löydöt. Niistä sitten kirjoitetaan juttu ja samalla itse opitaan samat asiat, ja vielä perusteellisemmin kuin lukijat, koska juttuun ei koskaan mahdu kaikki mitä haastateltava kertoo.

Allekirjoitin tämän taas kerran kun juonsin viime viikolla ”Yhteinen fundamentalismi” –seminaaria. Sen oli järjestänyt Suomen ekumeenisen neuvoston eettinen jaosto. Tällä kertaa en tehnyt tilaisuudesta juttua, mutta juontaja joutuu kuuntelemaan kaiken erittäin huolella, ettei itse tipu kärryiltä, oli keskustelun tai esitelmien taso miten korkea tahansa.

Itselleni seminaarin kiinnostavinta antia oli päästä ymmärtämään fundamentalismi nykyisin käsittein, jolloin ei pyritä vain yhteen, kaiken kattavaan määritelmään, vaan luetellaan erinäisiä tekijöitä, joista ainakin osan pitää olla samaan aikaan voimassa, jotta voitaisiin puhua fundamentalismista.

Fundamentalismi pilaa aatteen kuin aatteen

Toinen tärkeä oivallus on, ettei fundamentalismi ole uskontoon liittyvä asia, vaan sitä esiintyy yhtä lailla erilaisten ideologioiden ja aatteiden kannattajissa. Poliittiset puolueet ovat hyvä esimerkki, tai vaikkapa entisen Neuvostoliiton ideologinen kehitys, jossa fundamentalismi tuhosi alun perin kauniin ja idealistisen filosofian.

Uskontotieteestä väitellyt, nykyisin Kirkon tutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Kimmo Ketola esitti fundamentalismille useita tunnusmerkistöjä. Kuvauksensa saivat sen tyypilliset piirteet, strategiat suhtautumisessa ulkomaailmaan, organisoitumisen tapa ja fundamentalismiin liittyvät väärinkäsitykset.

Erittäin kiinnostava oli Ketolan tekemä vertailu fundamentalistisen ja liberalististen uskonnollisten näkemysten kesken. Sen tärkein anti on, että kumpaakin ajattelua on ollut olemassa koko kristinuskon olemassaolon ajan.

Jo Augustinus ja monet kristilliset mystikot ajattelivat kuten tämän päivän liberaalit: ihmisen tieto Jumalasta on vajavaista. Sen sijaan Raamatun teksteistä suoran totuuden heti löytävät eivät hekään ole asiaa ensimmäisinä 1800-luvulla keksineet.

Minusta erityisen kiehtovaa Ketolan jaotuksessa oli, että liberaalin näkemyksen mukaan usko on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia ja fundamentalistisen näkemyksen mukaan yhteisöllinen ja julkinen asia.

Jo Suomeen 1700-luvulla saapuneessa pietismissä painotus oli yksilön omassa vastuussa pelastuksestaan, mutta samaan aikaan edellytettiin että koko kyläkunta tuli herätykseen.

Ja eivätkö suomalaiset laestadiolaisuus ja varhaisempi herännäisyys ole olleet mitä suurimmassa määrin yhteisöllisiä uskon harjoittamisen muotoja?

Fundamentalismiin liittyviä määritteitä.

Fundamentalismille on tyypillistä:

1. F. on reaktiivista. Se kokee oman tradition olevan uhan alla ja uhka nousee sekulaarista kulttuurista (Vaara ei ole sulautuminen toisiin uskonnollisiin traditioihin)
2. F. on selektiivistä. Se kokee että oman tradition tietyt, luovuttamattomat (eivät kaikki) elementit ovat uhan alla.
3. Moraali on dualistista: oikea/väärä, valo/pimeys jne.
4. Kirjoitukset ovat kirjaimellisesti tosia, absoluuttisia, erehtymättömiä
5. Maailmankuvaa tulkitaan kosmisen taistelun näkökulmasta, milleniasmi ja messianismi

Organisatorisesti fundamentalismia luonnehtii:

1. ”Valitut”, pelastetut jäsenet. Muut ovat huonompia, mistä kertovat jo nimityksetkin ”tapauskovaiset”, ”nimikristityt”
2. Jyrkät rajat ja erottautuminen muista
3. Autoritäärisyys ja karismaattinen johtajuus. Vaikeus käsitellä sisäisiä ristiriitoja, josta helposti seuraa hajaantumista
4. Tiukat käyttäytymistä säätelevät normit, pukeutuminen, sosiaalinen elämä, parin valinta.
Ovat identiteetin tunnuksia

Fundamentalismin strategiat suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan:

1. Maailman valloittaminen. Pyritään ottamaan yhteiskunnan rakenteet haltuun ja tekemään oma vallankumous. Esimerkkinä Al-Quaida, joka pyrkii tekemään uskonnollisen kumouksen yhteiskunnassa. Ulospäin suuntautuva aggressio tyypillistä.

2. Maailman muuttaminen. Pyrkii vaikuttamaan sisältäpäin yhteiskunnan rakenteisiin ja ottamaan ne haltuun. Syntyy kulttuurisotia (Bible Beltin evakelikaalit ja kreationismi< >evoluutio, abortti)

3.Maailman luominen, oma sosiaalinen todellisuus, luodaan hengellisen elämän keitaita keskelle maailmaa ja pyritään sieltä lähetystyöhön, esim. Hare Krishna -yhteisöt

4. Maailman kieltäminen. Kasvatetaan lapset oman näkemyksen mukaisesti ja pysyttäydytään muista erillään

Fundamentalismiin liittyy väärinkäsityksiä

Seuraavat väittämät liitetään usein fundamentalismiin, mutta ne eivät pidä paikkaansa ja on siksi syytä korjata.

1. F. on välttämättä väkivaltaista
2. F. ei ole aidosti uskonnollinen ilmiö. Al-Quaida ym. ovat kyllä uskonnollisesti motivoituja. Niistä voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ne oikeaa islamia tai oikeaa islamin tulkintaa.
3. F. on uskontoa aidoimmillaan. (Sam Harris : Uskonnon loppu) Ei ole totta, koska usko on paljon muutakin, kyse on tulkinnasta.

Koko päivän anti sisälsi vielä runsaasti muuta asiaa, mutta se saa jäädä toiseen kertaan.