Miksi ne ovat aina miehiä?

Mikä miesihmisiä riivaa liikenteessä? Ihan kuin omaan peltipurkkiin päästyä kaikki kasvatuksen ja sivistyksen tuoma siivo ja toiset huomioiva käyttäytyminen haihtuisi savuna ilmaan. Kyllä naisetkin osaavat kiilata, mutta miesten kaltaiseen liikenneröyhkeyteen kykenevät varsin harvat naiset.

Liikenne on oivallinen urputuksen alue, josta jokaisella on jotain sanottavaa. Olen ajanut autoa liki neljäkymmentä vuotta ja arvelen tietäväni jotain liikenteestä. Ja siksi kerron omista kokemuksistani.

Viime vuosina - ainakin täällä pääkaupunkiseudulla – röyhkeys ja itsekkyys liikenteessä ovat lisääntyneet huimassa määrin. Turhan monia läheltä-piti-tapauksia yhdistää kaksi asiaa: mieskuski ja iso auto – ainakin isompi kuin sen, jota kyykytetään. Ja isoja autoja tässä katumaastureillaan röyhistelevien luvatussa kaupungissa/maassa riittää.

Mitä sitten tehdään?

Kiilataan, roikutaan puskurissa, vilkutetaan valoja ja lopulta työnnytään eteen, jos toinen ei ole häipynyt alta perässätulijan edellyttämässä tahdissa. Uusinta uutta on mahtailu kaitaisilla kaduilla, joiden toinen laita on täynnä pysäköityjä autoja.

Mersun, Volvon, Bemarin tai muun ison auton kuski ei osaa ajaa varoen toista pyörää katukäytävälle, vaikka katu on kahdelle liian kapea. Nykyiseen miestyyliin kuuluukin pysäyttää auto keskelle katua ja odottaa että köyhempi peruuttaa alta pois.

Annan ohjeen kohtalotovereille: Pankaa kädet puuskaan sen näköisinä, että aikaa on. Sen jälkeen voi elein tiedustella, eikö ratti enää käänny vai onko näkö mennyt tai pää muuten lakannut toimimasta.

Kuka ajoi autoa
rekisterinumero STG-849?

Viimeisin kauhukokemus on viime sunnuntailta. Ajoin Klaukkalasta Helsinkiin, liikennettä oli kohtuullisesti, se sujui hyvin ja nopeudet olivat lähes 120 km/h. Kummallakin kaistalla kulki tasainen jono.

Takana tuleva Renault Scénic ajoi mielestäni liian lähellä, olihan ollut jo pakkasta. Ajattelin varoittaa etäisyydestä jarruvaloilla, jotta välimatka vähän lisääntyisi. Mutta perässätulijalla olikin toiset ajatukset.

Tajusin pelin hengen vasta kun viereiselle kaistalle tuli yllättäen tilaa. Perässä roikkuja kurvasi sinne, ajoi ohi ja kiilasi saman tien eteeni, jossa oli seuraavaan autoon matkaa 5-7 metriä. Jollen lyönyt jarruja lähes pohjaan, niin että kumi haisi, nastat sinkoilivat ja kaikki tavarat putosivat lattialle, olisi tapahtunut kauheita. Kylkien eroa oli 15-20 senttiä.

Ilmeisesti tarkoitus oli näyttää paikka naiselle, joka ajoi vanhempaa ja halvempaa Renaultia kuin Kuljettaja Mies.

Tuntematonta voi uhkailla

En kerta kaikkiaan ymmärrä, mikä näitä tyyppejä riivaa. Ihan kuin tie olisi heidän henkilökohtaista omaisuuttaan. Heitä loukataan, jos reitti ei oitis aukea ja raivo puretaan täysin tuntemattomaan ihmiseen.

Mitenkähän nolo sekin mies olisi ollut, jos olisin ollutkin hänen tuttunsa ja olisi paljastunut, miten törkeä hän on tuntemattomiksi luulemilleen.

En ole vielä soittanut rekisterikeskukseen ja kysynyt kenelle mahtaa kuulua Renault Scénic, rekisteri STG-849. Ajoin auton perässä Tullinpuomille asti. Oli kiinnostavaa seurarata, ettei kuskilla ollut kiire enää minnekään. Oli kai saanut purettua raivonsa, mutta peli oli todella vaarallista. Jollen olisi ollut niin nopea, pelti olisi rytissyt kummallakin.

Ja kenen syy?